Eläinkokeet
"I Just want to feel what life should be
I just want enough space to turn around
because you are all fucked
Someday maybe you'll treat me like you."
Goldfinger: Free Me
"I Just want to feel what life should be
I just want enough space to turn around
because you are all fucked
Someday maybe you'll treat me like you."
Goldfinger: Free Me
Eläinkokeita käytetään lääkkeiden, kosmetiikkatuotteiden, kemikaalien tutkimuksissa sekä biologisessa perustutkimuksessa. Suunnilleen jokainen tuote on jossain kehityksen vaiheessa testattu eläimillä. Koe-eläimillä tehtävät tutkimukset ovat arveluttavia eettisesti, moraalisesti ja usein epäluotettavia ja turhia sillä jokainen laji reagoi kemikaaleihin eritavalla. Koe-eläimillä teetetyt tutkimukset ovat kuitenkin halvempia kuin vaihtoehtoiset testit, joita kehitetään kokoajan lisää. Suuri osa on jo ottanut kantaa omalta taholtaan ja pyrkii boikotoimaan tuotteita, joiden takia on tuotettu kärsimystä eläimille.
Vuonna 2001 käytettiin tieteellisiin tarkoituksiin 642 704 eläintä, joista suuri määrä oli kaloja. Vuonna 2008 luku oli alhaisempi, 138 600, tällöin yleisin koe-eläimenä käytetty oli hiiri, joita käytettiin 78 446 yksilöä.
Suomen tilastoihin kuuluu paljon luonnonvaraisilla eläimillä ja turkiseläimillä, sekä kaloilla tehtäviä tieteellisiä tutkimuksia. Muita eläimiä, joita käytetään ovat mm. hiiret, rotat, kanit, kissoja, koiria, sikoja, marsuja ja sammakoita.
Tutkimusmenetelminä mm. Draizen-testi, jossa ärsytetään silmiä ainesosilla. Aineet saattavat aiheuttaa silmän kirvelyä ja tulehtumista sekä pahimmissa tapauksissa syöpymistä.
Kosmetiikan myrkyllisyyttä selvitetään esim. LD50-testillä (Lethal Dose, kills 50%) , jossa annetaan testattavaa ainetta erisuuruisina annoksina, jotta selviää, mikä määrä tappaa puolet tutkittavista eläimistä. LD50-testissä ei kuitenkaan käytetä kivunlievitystä, eli koe on äärimmäisen tuskallinen. Myrkytyskuolemaan liittyy kouristelua, pahoinvointia ja sisäistä verenvuotoa.
Muissa tutkimuksissa mm. silvotaan eläimiä kirurgisesti, altistetaan säteilylle, taudeille ja hermokaasuille sekä stressille ja pelolle, poltetaan. Niiltä saatetaan evätä ruoka, lepo ja vesi.
Alkoholi- ja huumausaine tutkimuksissa eläimistä tehdään riippuvaisia ja narkomaaneja. Urheilulääketieteen kokeissa eläimille annetaan anabolisia stereoideja ja muita kiellettyjä hormoneja, mikä jälkeen eläimiä rasitetaan äärimmilleen.
Esimerkiksi kosmetiikkatutkimuksissa ryppyjä silottava Botox, joka sisältää botuliinitoksiinia, mikä on erittäin vaarallinen bakteerien erittämä hermomyrkky, testataan eläimillä. Ei ainoastaan ihmisen hyvinvointi ole tähän aineeseen sekaantuneena vaarassa, vaan myös lukemattomat eläimet joutuvat kärsimään tästä sillä korkean vaarallisuusasteen vuoksi jokainen erä on testattava eläimillä. Botuliinitoksidia ruiskutetaan hiirien vatsaan, minkä seurauksena hiiret halvaantuvat ja kärsivät hengitysvaikeuksista, kunnes kuolevat n. kolmen pävän päästä. Koe on erittäin tuskallinen ja siihen käytetään 300 000 hiirtä joka vuosi ja määrä kasvaa jatkuvasti Botoxin kysynnän kasvaessa. Ainut syy tähän tuskan määrään on ihmisen pinnallisuus ja rahan-ahneus, onko se todella hyväksyttävää? Kuinka ihmiset voivat olla menettämättä yö-uniaan tämän vuoksi? Kuluttajana tulisi miettiä mitä tuskaa aiheuttaa ostospäätöksillään.
Koe-eläimet kasvatetaan kasvattamoissa, mutta niillä silti on luontaiset tarpeensa ja tunteenssa. Eläimet ovat julmissa oloissa koko elämänsä. Häkit ovat ahtaat. Eläimet eivät pääse toteuttamaan lajityyppistä käyttäytymistään. Eivät pääse kiipeilemään, rotat eivät pääse kurottelemaan, jänikset eivät pysty ojentautumaan suoriksi, eläimiä ei päästetä jaloittelemaan eikä yleensä päästetä kommunikoimaan lajitovereiden kanssa.
Biologiseen perustutkimukseen kuuluu ekologinen tutkimus, jossa käytetään luonnon eläimiä kuten, susia, karhuja, poroja, lintuja. Ilman ammattimaista käsittelyä ja puutteellisen hoidon takia, osa kuolee kuljetuksen aikana sairauksiin tai stressiin. Jos eläimet säilyvät hengissä, eläimet merkitään ja niistä otetaan näyte ja päästetään vapaaksi. Biologisen perustutkimuksen, jota sovelletaan yliopistoissa ja valtiontutkimuslaitoksissa, tehtävänä on selvittää elimistön toiminnan perusmekanismeja, joiden ymmärtäminen on välttämätöntä ennen lääketieteellisten tukimusten aloittamista.
Eläimille tuotettu kärsimyksen arviointi on vaikeaa, pieninkin toimenpide voi aiheuttaa suurta tustaa mikäli eläimen käsittely on taitamatonta tai koetekniikka puutteellista. Tarvitaan ammattitaitoista ja asianmukaista kipulääkitystä, mutta hoitajien vähäinen lukumäärä aiheuttaa eläinten asianmukaisen hoidon laiminlyömistä.
Lainsäädäntöön tuli ajatus luopumisesta eläinkokeista ensimmäisen kerran vuonna 1992.
Lainsäädännön mukaan eläinkokeissa ei tule tuottaa koe-eläimille tuskaa, mutta usein kokeiden aikana sekä ennen koetta eläin tuntee kipua surkeiden koe-olojen ja testien sekä mahdollisesti testien jälki-vaikutuksien vuoksi. Asetus koe-eläintoiminnasta koskee ainoastaan selkärankaisia eläimiä ja tieteellisessä eläinkokeessa on sallittua aiheuttaa eläimelle haittaa, jos se kokeen tarkoitusperän saavuttamiseksi on välttämätöntä. Tämä lainsäädäntö on tosin valitettavan helppo kiertää, eli usein tarpeettomia eli kosmetiikkatuotteita testataan lääketieteen nimiin, mikä on täysin käsittämätöntä, mutta valitettavast johtuu luultavasti puutteellisesta tiedosta vaihtoehtoisista turvallisuustesteistä, tai kenties kehittyneemmän testin korkeammasta hinnasta? Koe-eläinlaitoksen sijaintipaikan läänin eläinlääkäri tekee vuosittain koe-eläinlaitoksiin tarkastuksia, joissa tarkastetaan koe-eläinten hyvinvointia, eläinkokeita koskevia asiakirjoja sekä koe-oloja.
Uusi koe-eläin lainsäädäntö tuli voimaan 2006 ja lainsäädäntöjä muutetaan jatkuvasti. Laki vääristää käytettyjen koe-eläinten määriä. Esimerkiksi eläinkoelupien piiristä jäivät pois eläinten käyttö, joissa ainoana toimenpiteenä on eläintenlopetus ja sen jälkeen tapahtuva kudosten keruu. Myöskin kalat jäivät tilastoista.
Replacement, reduction ja refinement, eli 3R, mikä tarkoittaa eläinkokeiden vaihtoehtoisia tutkimusmenetelmiä. (1959 ilmestyneen W.M.S. Russellin ja R.L. Burchin teoksen "The Principles of Humane Experimental Technique") Joita on esimerkiksi kudosviljelymenetelmät, joissa ihmiskudoksia otetaan käyttön vaikkapa kuolemantapauksissa, kun kuollut on allekirjoittanut Juliana von Wendtin säätiön jakaman kudosluovutuskortin. Kudosviljelyssä yhäkin käytetään eläinsoluja, mutta tulisi pyrkiä ihmissolujen käyttöön. Tietokonemallien käyttö, sekä kemiallis-fysikaaliset menetelmät, joilla voidaan tutkia lääkkeen rakennetta ja ennustaa kemikaalien myrkyllisyyttä. Sekä kivuntunnoltaan kehittymättömien eliöiden käyttö (kasvit, bakteerit ja hiivasolut).
Juliana von Wendtin säätiö jakaa apurahoja vaihtoehtomenetelmien tutkimuksen kehittämiseksi sekä alkuvuodesta 2009 avattiin Tampereelle ensimmäinen Suomen Vaihtoehtomenetelmäkeskus eläinkokeille. Etiikan ala pitää sisällään kaikki ne olennot, joilla on kyky kärsiä. Eläinkokeet kertovat materialistisesta maailmankuvasta, joka ei kunnioita elämän pyhyyttä ja eläinten luontaista arvokkuutta. Tukemalla esim. Animalian toimintaa ja kampanjoihin osallistumalla, allekirjoittamalla kudosluovuuskortin ja levittämällä tietoa voi vähentää tätä kammottavaa vääryyttä, vaikka täysin eläinkoettomaan tutkimukseen on vielä pitkä matka.
Lähteet:
www.Animalia.fi
Animalia Eläinkokeita ja Vaihtoehtoja (2003)
Launis ja Räikä Geenit ja Etiikka (1996)
-Raven.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti