En pidä tästä tunteesta. On taas ollut ihan ihme fiilikset tässä kuussa. Kuin hukkuisin ja yrittäisin kurkottaa pintaan, mutta en löydä pintaan. Olen vihainen ja surullinen. Enkä jaksaisi käydä koulua.
En jaksa miettiä tuota juuri nyt. Tylsä aihe muutenkin. Kuitenkin, olen ollut taas käymässä kotona, kun oli veljen synttärit. Nostalgiaa on ilmassa, olemme käyneet metsässä yhdessä ehkä viimeksi kun olin kaksitoista vuotias, sen jälkeen olemme kulkeneet omia reittejämme, mutta nyt menimme taas yhdessä metsään. Tässä lähellä oleva metsä on tosin masentavan pieni siihen verrattuna minkälaisena muistan sen, tänne on rakennettu lisää taloja ja muuta totaalisen masentavaa.
Olin tajuttoman kömpelö, kompastelin kuin mikäkin rähmäkäpälä ja tulin kymmenen metriä veljen takana. Olen ehkä hieman ruosteessa. Yleensä katselen metsässä lintuja ja viime aikoina olen käynyt metsässä vain koiran kanssa.
Kun on aikaa ja tulee lämpöisempää voisin harjoitella kämpän läheisyydessä olevassa metikössä ennen kuin lähden vaeltamaan. Ajattelin vaeltaa kesälomalla aluksi kaksi tai kolme päivää ja myöhemmin viikkoja. Jos olisi jokin reppu ja teltta sunmuuta niin se olisi aivan mahtavaa!
Ja kiikarit. *kuolaa näppäimistölle*
Näkemisiin ja hyvää päivän jatkoa kaikille.
-Raven.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti