perjantai 22. toukokuuta 2009

My name is Death.

En ole yksinäinen, olen yksin, siinä on ero. Elämä on yksinäistä, on vain eri asia miten siihen suhtautuu. Olin yksinäinen, kun mulla ei ollut ystäviä, nyt kun mulla on ystäviä vasta tajuan miten yksin kaikki on. Kaikki on tosi ohimenevää ja joskus hupsuna romantikkona kaipaan jotain pysyvää, oletan että se ei ole väärin. Oikeastaan mikään ei ole väärin, olen nähnyt ja kuullut niin paljon kaikenlaista että mikään ei ole enää uutta.

Jos kestää yksinäisyyttä, kestää itseään. Sen takia kai masentuneen on vaikea kestää yksinäisyyttä.

~Raven.

Wednesday 13's Frankenstein Drag Queens - Too Dead to Die
Frankenstein Drag Queens - I Don't Wanna Be Your Friend
Frankenstein Drag Queens from Planet 13 - Hit and Rape
Frankenstein Drag Queens from Planet 13 - Whop D God Damn Da Doo
Sisters of Mercy - Temple of Love
Magicka - Lullaby for A Vampire
Switchblade Symphony - Dissolve


torstai 21. toukokuuta 2009

Jotain...

Lapsellinen romantikko, ranteet ruvilla,
Olen huora ja neitsyt, myin sieluni sinulle ja hymyillen otin turpaani
Olen groteski seksisymboli, jonka kaulassa lukee: Raiskattu Lolita!
Se on väärässä nuotissa, mutta sen parantaa ruusuilla.
Olen allerginen tälle maailmalle, se tekee minut sairaaksi.
Suljen taas silmäni, aika sanoa hyvästi.

~Raven.

torstai 14. toukokuuta 2009

Itsepetos



Olipa kerran tyttö, joka selvisi aina kaikesta yksin, hän oli paljon aikuisempi, kuin luokkatoverinsa. Hän ei tarvinnut ketään, koska oli niin vahva. "olen selvinnyt niin hyvin yksin, minun täytyy olla tajuttoman vahva." tyttö mietiskeli taas yhtenä kurjana aamuna, jolloin kaikki oli ihan hyvin, hän sanoisi, mutta kaikki ei ollut välttämättä ihan niin hyvin. Sitten tuli päivä, kun tyttö huomasi olevansa ihan yksin, hyvältä tuntuva yksinäisyys vaihtui painostavaan ja lannistavaan yksinäisyyteen. Tuona hetkenä tyttö tunsi raskaan taakkansa -ja se oli painava ja tytön jalat pettivät ja pitkästä aikaa hän itki, kuin ihan tavallinen lapsi, mutta ajan kuluessa kyyneleet eivät loppuneetkaan ja kaikki tytön voimat olivat lopussa. -Hän vihdoin tarvitsisi jonkun, mutta hänellä ei ollut ketään eikä mitään.






lauantai 2. toukokuuta 2009

Collect the Broken Pieces

Kuolen yksinäisyyteen... Kirjoitan uneni ylös, sillä se oli aika mukava:

Rämmin talvisessa metsässä ja näin haukan, joka oli punaruskea selkä ja maha ja vaaleanruskea pärstä, sillä oli keltamusta nokka ja se istuskeli oksassa, joka oli kannossa ihan nenäni edessä ja tuijotti minua ja aukoi nokkaansa, niin kuin olisi yrittänyt sanoa jotain. Ajattelin että "vau! enpä olisi uskonut näkeväni jotain näin hienoa." Sitten se lensi pois ja sitten paikalle ilmestyi kolme kurkea (grus grus), jotka olivat levittäneet siipensä semmoiseen asentoon, että ne peittivät täysin niiden pään ja kaulan ja liitelivät lumisilla hangilla kuin rauskut vedenpohjassa ja tuijotin niitä että "mitä lintuja nuo oikein on ja mitä ne tekee..?" Sitten ne huomasivat minut ja lensivät nenäni eteen. Isä kurki sanoi: "Pyydän ettet kertoisi käyttäytymisestämme muille ihmisille." Äiti kurki sanoi: "mieti poikaamme..." hän osoitti siivellään pientä kurkea "tiede haluaisi tutkia meitä ja he saattaisivat tappaa meidät..." lupasin niille etten kertoisi kenellekkään ja sitten heräsin.


Lacrimosa - Not Every Pain Hurts

Minä en taida tulla ihan juttuun ihmisten kanssa, tai siis olen sosiaalinen, pidän ihmisistä ja en kykenisi elämään ilman ystäviä, mutta joskus on semmoinen tunne, semmoinen pelottava, väsynyt, minä en jaksa elää ihmisten keskuudessa -tunne.
En ole pitänyt ihanaan Maria-Kummiinkaan yhteyttä, en ole kyennyt, sattui aina kun yritin. Tänään sain kirjoitettua sille sähköpostin ja itkin kokoajan niin että kirjoittaminen oli tajuttoman vaikeaa.


-Raven

perjantai 1. toukokuuta 2009

Hankin vihdoin huulilävärin. :) Olen odottanut tätä päivää neljätoista vuotiaasta asti. Olen hyvin impulssiivinen ja jos päätän tehdä jotain sen myös teen, näin documentin body modificationista, siellä ihmiset sanoivat "minun kehoni, päätän itse mitä sille teen." Ja silloin päätin etten välitä seurauksista, jos S heittää mut pihalle, niin heittäköön. Sitten menin lävistysliikkeeseen ja sanoin haluavani lävistyksen mahdollisimman pian ja lävistäjä sanoi että "vaikka heti?"
Se oli mukava lävistäjä. Paljon mukavampi, kuin se läskiperse joka teki nenälävistykseni, joka tuijotti minua nenänvarttaan pitkin. Mutta tämänkertainen lävistäjä oli todella mukava ja kaunis, oli leikannut hiuksensa, harmi juttu, mutta sille käy ihan hyvin lyhyemmätkin, onhan se kaunis ja laiha.
Noh, nappiin meni että S ei ottanut lävistystä kauhean iloisesti, sanoi että mun pitää siivota, tiskata, imuroida ja pakata laukkuni. Mun pää oli kipeä ja horjahtelin siivoamaan, sainpahan jotain muuta ajateltavaa, kuin sen että kuolen kohta päänsärkyyn. Sitten S otti mut puhutteluun ja hävetti ihan kauheasti sanoa se oikea syy "mä en voinut enää odottaa". S on odotellut koko ikänsä jotain ihmettä taivaalta ja samanlainen kiltti ihminen munkin pitäisi olla. Tuntui ihan kamalalta lellipennulta ja kauhean kurjalta. Mutta ihmisten tuskaa ei voi verrata toisen tuskaan, jotkut ihmiset kestävät paremmin. Mun piti saada läväri, koska haluan toteuttaa pari unelmaa ennen kuin kuolen ja mä olen jo liian vanha, mun piti kuolla 16 vuotiaana, aika käy vähiin, olen ikäloppu.
Ja vihainen ääni päässäni karjui: "minä teen mitä haluan! En ole edes pahoillani! Enkä edes haluaisi asua täällä!" Sitten siivosin, olin pahoillani ja tiskasin. Juuri kun olin pakkaamassa, S ilmoitti että mun ei tarvii lähteä.
Haluan vielä sitten kun pääsen vihdoin muuttamaan, kaksi uutta nenäläväriä ja yhden toisen huulilävärin ja tatuoituna lentävän korpin olkaani(onhan mun nimi Raven, joten se käy.) Möhöhö. Olenko pilalle lellitty? Anteeksi, kuolen kyllä pian niin tämä maailma pääsee tästäkin epäonnistujasta.
Aijon oppia soittamaan Black Sabbathin Paranoidin acoustisellani. <3


Finished with my woman
'Cause she couldn't help me with my mind
People think I'm insane
Because I am frowning all the time

All day long I think of things
But nothing seems to satisfy
Think I'll lose my mind
If I don't find something to pacify

Can you help me occupy my brain?
Oh yeah!

I need someone to show me
The things in life that I can't find
I can't see the things that make true happiness
I must be blind

Make a joke and I will sigh
And you will laugh and I will cry
Happiness I cannot feel
And love to me is so unreal

And so as you hear these words
Telling you now of my state
I tell you to enjoy life
I wish I could but it's too late

DEAD